Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 11.12.2025 14:48:21
Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Rotukissayhdistys r.y., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2 § Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää kissojen ja kissarotujen arvostusta seuraeläimenä eläinsuojeluhengen mukaisesti ja kissojen vaatimien parhaiden mahdollisten hoitomuotojen kehittäminen jäsentensä keskuudessa.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys antaa jäsenilleen neuvoja kissan hoitoon ja kissarotujen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, harjoittaa näihin kysymyksiin liittyvää valistustyötä levittämällä kissa-aiheisia julkaisuja sekä järjestää kissaesittelyjä, kissanäyttelyitä, koulutustilaisuuksia ja kokouksia.
4 § Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianomaisen luvan, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä kumpaakin korkeintaan yhdessä liikepaikassa.
5 § Yhdistys noudattaa Suomen Kissaliitto r.y.:n, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä keskusliitto ja sen kautta Federation Internationale Feline:n (FIFe) sääntöjä ja standardeja.
Jäsenet
6 § Yhdistyksen varsinaiseksi äänivaltaiseksi jäseneksi voi päästä viisitoista (15) vuotias henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä.
Alle viisitoista (15) vuotias henkilö pääsee nuorisoäseneksi, jolla ei ole äänioikeutta. Nuorisojäsenestä tulee varsinainen jäsen hänen täytettyään viisitoista (15) vuotta.
Henkilö voi liittyä perhejäseneksi, mikäli hänen ruokakunnastaan on jo joku yhdistyksen varsinaisena jäsenenä.
Eläkeläisjäseneksi voi liittyä tai siirtyä täytettyään kuusikymmentäkolme (63) vuotta tai siirryttyään eläkeläiseksi. Perhejäsen ja eläkeläisjäsen ovat äänivaltaisia.
Yhdistyksen ainaisjäseneksi voi liittyä suoritettuaan vuosikokouksen määräämän ainaisjäsenmaksun. Ainaisjäsenellä on äänioikeus.
Maksettuaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämät liittymis- ja jäsenmaksunsa yhdistykselle, uusi jäsen liittyy keskusliiton ylläpitämään jäsenrekisteriin.
Yhdistyksen äänivaltaiseksi kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä myös säätiön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Yhteisökannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.
Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen hallituksen esityksestä kutsua henkilöitä, jotka ovat erittäin huomattavasti edistäneet yhdistyksen toimintaa. Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta tehdään yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Mikäli kunniajäseneksi kutsutaan yhdistyksen varsinainen jäsen, hän säilyttää äänioikeutensa.
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa valita yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtaja valitaan hänen eliniäkseen. Kunniapuheenjohtajalla on oikeus olla läsnä kaikissa yhdistyksen kokouksissa, joissa hänellä on myös äänioikeus. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät suorita yhdistykselle mitään maksuja.
7 § Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä keskusliiton sähköisen jäsenrekisterin kautta, ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsensuhde lakkaa välittömästi. Jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta.
8 § Yhdistystä edustamaan valittujen jäsenten tulee noudattaa yhdistyksen kokousten tai hallituksen tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita, sekä muutoin toimia edustustehtävissään yhdistyksen tarkoituksen ja etujen mukaisesti.
9 § Jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusta vastaan tai rikkoo keskusliiton sääntöjä, voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä erottaa, mikäli kaksi kolmasosaa (2/3) läsnä olevista jäsenistä kannattaa erottamista.
Erotetulla on oikeus vedota erottamispäätöksestään yhdistyksen seuraavaan kokoukseen, jossa hänellä on oikeus olla läsnä. Vetoomus on hänen tehtävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, tiedoksiantopäivää lukuun ottamatta. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.
10 § Jäsen, joka on jättänyt laskutetun jäsenmaksun suorittamatta helmikuun loppuun mennessä, voidaan erottaa. Jäsen voi liittyä uudelleen yhdistyksen jäseneksi suorittamalla marraskuun loppuun mennessä pidetyn vaalikokouksen vahvistaman liittymis- ja jäsenmaksun.
Liittymis- ja jäsenmaksut
11 § Yhdistyksen vuotuisten liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuden päättää yhdistyksen marraskuun loppuun mennessä pidettävä vaalikokous ottaen huomioon keskusliiton vuosimaksun.
Hallitus
12 § Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä vaalikokouksessa valittu hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi – kahdeksan (6 – 8) muuta varsinaista jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta ja ne valitaan vuorovuosina.
Varsinaisten hallituksen jäsenten lisäksi voidaan valita nolla – neljä (0 – 4) varajäsentä.
Hallituksen muista varsinaisista jäsenistä sekä varajäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen. Hallituksen muiden varsinaisten jäsenten sekä varajäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Rahastonhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Jos hallituksen jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee yhdistyksen kokous hänen sijaansa, hänen jäljellä olevan toimikautensa ajaksi toisen, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen kokouksissa on kullakin hallituksen jäsenellä yksi (1) ääni.
Hallituksen tehtävänä on panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset; ryhtyä kaikkiinniihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii; valvoa yhdistyksen ja sen jäsenten toimintaa; hoitaa yhdistyksen taloutta; kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, sekä valmistaa, laatia ja esittää yhdistyksen varsinaisille sekä ylimääräisille kokouksille käsiteltävät asiat sekä toimittaa tarpeelliset tiedot yhdistyksen jäsenille; nimetä avukseen tarvittavia toimikuntia ja niiden jäsenet; sekä hoitaa muut esille tulevat asiat.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
13 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Tilit
14 § Tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on järjestettävä toiminnantarkastajalle mahdollisuus aloittaa yhdistyksen toiminnantarkastus, siinä tarvittavine yhdistyksen asiakirjoineen, viimeistään kolme (3) viikkoa ennen tilikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa yhdistyksen kokoukselle osoitettu kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen tilikokousta.
Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
15 § Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on julkaistava kotisivuilla viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kokousta ja lisäksi lähetettävä sähköpostitse niille, kenen tiedoista löytyy sähköpostiosoite. Kutsu voidaan tarvittaessa julkaista myös jäsenlehdessä.
Yhdistyksen kokoukset
16 § Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi:
marraskuun loppuun mennessä vaalikokous huhtikuun loppuun mennessä tilikokous
Tilanteen niin vaatiessa kokous voidaan järjestää virtuaalisessa ympäristössä, jolloin käytössä on myös sähköinen äänestysmahdollisuus. (postitse, tietoliikenneyhteys, muu tekninen apuväline), jolloin käytössä on sähköinen äänestysmahdollisuus. Etä-äänestysmahdollisuus on käytössä vain silloin, kun kokous järjestetään kokonaan sähköisesti.
17 § Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosaa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimitetaan samalla tavalla kuin mitä varsinaisesta kokouksesta on määrätty.
18 § Yhdistyksen päätäntäoikeutta yhdistyksen kokouksessa käyttävät kokouksessa läsnä olevat jäsenluetteloon merkityt äänivaltaiset jäsenet. Jokaisella äänivaltaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, paitsi milloin on kysymys sääntöjen 23 §:n ja 24 §:n määräämistä asioista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa. Yhdistyksen kaikissa kokouksissa tapahtuu vaadittaessa suljettu lippuäänestys.
19 § Yhdistyksen vaalikokouksessa, joka pidetään marraskuun loppuun mennessä käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja
sihteeri
kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
kaksi ääntenlaskijaa
Valitaan yhdistyksen hallitus sääntöjen 12 §:n mukaisesti seuraavaksi toimikaudeksi
Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.
Päätetään jäsen- ja liittymismaksujen suuruus
Vahvistetaan hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
Valitaan yhdistyksen jäsenkunnasta muut edustajat keskusliiton liittokokoukseen ja heille varahenkilöt
Valtuutetaan yhdistyksen hallitus valitsemaan yhdistyksen jäsenkunnasta edustajat ja heidän varahenkilönsä keskusliiton liittokokouksiin sekä muihin toimielimiin, joissa yhdistyksellä on etuja valvottavanaan
Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat, jotka asianmukaisessa järjestyksessä on jäsenten toimesta pyydetty kokouksen käsittelyyn tai jotka hallitus on päättänyt kokoukselle esittää
Kokouksen päättäminen
20 § Yhdistyksen tilikokouksessa, joka pidetään huhtikuun loppuun mennessä, käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Valitaan kokoukselle
puheenjohtaja
sihteeri
kaksi pöytäkirjantarkastajaa
kaksi ääntenlaskijaa
Esitetään yhdistyksen hallituksen laatima vuosikertomus
Päätetään vuosikertomuksen hyväksymisestä
Esitetään yhdistyksen hallituksen laatima tilikertomus sekä toiminnantarkastajan tileistä ja hallinnosta antama lausunto
Vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, jotka asianmukaisessa järjestyksessä on jäsenten toimesta pyydetty kokouksen käsittelyyn, tai jotka hallitus on päättänyt kokoukselle esittää
Kokouksen päättäminen
21 § Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle viimeistään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
22 § Yhdistyksen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Yhdistyksen kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjatarkastajien tarkistettava. Hallituksen pöytäkirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtajana toiminut puheenjohtaja ja sihteeri, ja ne tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. Eri tehtäviin nimettyjen toimikuntien kokouksista kirjataan muistio, ja toimikunnat jättävät muistionsa hallitukselle heti saatuaan ne valmiiksi.
Sääntöjen muuttaminen
23 § Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa, jonka kutsussa on asiasta mainittu, ja jossa muutosta vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kannatetaan.
Yhdistyksen tarkoituksen muuttamisehdotus on toimitettava yhdistyksen hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen vaalikokousta ja käsiteltävä ensin vaalikokouksessa. Jos tällöin suljetussa äänestyksessä ehdotusta yksimielisesti kannatetaan, on päätös vahvistettava tilikokouksessa. Yhdistyksen tarkoitusta voidaan tällöin muuttaa, mikäli päätös vahvistetaan suljetussa äänestyksessä yksimielisesti.
Yhdistyksen purkaminen
24 § Yhdistyksen purkamisehdotus, jonka jäsenen on toimitettava kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen tilikokousta, käsitellään ensin tilikokouksessa. Jos tällöin suljetussa äänestyksessä annetuista äänistä kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä ehdotusta kannatetaan, on päätös vahvistettava kolmen (3) kuukauden kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toiminta purkautuu, mikäli tällöin päätös vahvistetaan suljetussa äänestyksessä annetuista äänistä kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.
Kun yhdistyksen toiminta on näiden sääntöjen mukaisesti päätetty purkaa, on yhdistyksen pesän selvitysmieheksi purkamispäätöksen vahvistavan kokouksen nimettävä kolme (3) selvitysmiestä, joiden tehtävä on valvoa että yhdistyksen jäljelle jääneet varat käytetään sääntöjen määräämällä tavalla.
25 § Yhdistyksen purkautuessa, tai tullessa lakkautetuksi, menevät yhdistyksen jäljelle jääneet varat Suomen Eläinsuojeluyhdistys – Finlands Djurskyddsförening r.y.:lle käytettäväksi sellaiseen toimintaan, joka läheisesti liittyy yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Mikäli tätä ehtoa ei voida täyttää, menevät yhdistyksen jäljelle jääneet varat jollekin muulle maamme rekisteröidyistä eläinsuojeluyhdistyksistä käytettäväksi edellämainittuun tarkoitukseen. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on siitä ilmoitettava keskusliitolle ja 5§:ssä mainitulle kansainväliselle järjestölle.